Lasten puutteellinen uimataito huolettaa – Miten varmistamme lapsen riittävän uimataidon?
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ilmaisi viime viikolla huolensa lasten puutteellisesta uimataidosta. Kesän aikana tapahtui useita hukkumisia ja vakavia läheltä piti -tilanteita alakouluikäisille lapsille sekä uimarannoilla että uimahalleissa.
Yhteistä näille onnettomuuksille on ollut se, että lapset ovat olleet kaikki 10-vuotiaita. Miten tähän tilanteeseen on jouduttu?
Korona-ajan vaikutus lasten uimataitoon on alkanut näkyä lasten arjessa
Uimataito tuntuu olevan itsestäänselvä taito. Uimataidon ajatellaan ilmestyvän tyhjästä lapselle jossain vaiheessa, viimeistään koulun alkamisen myötä koulu-uinneissa.
SUH:n uimaopetuksen koulutussuunnittelija Tero Savolaisen mukaan korona-ajan uimahalleihin kohdistuneet rajoitustoimet veivät joillain paikkakunnilla lapsilta ja nuorilta kokonaan mahdollisuuden koulujen uimaopetukseen, eikä vapaa-ajallakaan päästy välttämättä uimaan.
— Valitettavasti meillä on ikäluokkia, joiden uimataidossa on edelleen puutteita. Uimataidon alkeita ei päästy harjoittelemaan silloin, kun se olisi otollisinta alakoulun ensimmäisillä luokilla, kertoo Savolainen SUH:n uutisessa.
Uimaan pääseminen oli tehty korona-aikana hyvin vaikeaksi ja se vaati vanhemmilta erittäin paljon vaivaa metsästää allas, johon tavalla tai toisella sai uintiajan. Uinnin opettelun herkkyyskausi on karkeasti sanottuna alle kouluikäisillä, eli 4–7-vuotiailla. Joillain lapsilla pääsy uimahalleihin on ollut lähes mahdotonta koko tämän herkkyyskauden ajan.
FitPit on vastannut Espoon kaupungin koululaisuinneista vuodesta 2020 alkaen. Koululaisuinnin koordinaattorina toimiva Ninja Rinne on nähnyt koronan vaikutuksen aitiopaikalta.
– Lähes jokaisessa esikouluryhmässä on enenevissä määrin lapsia, jotka eivät ole koskaan käyneet uimahallissa tai olleet vedessä, kuvailee Rinne tilannetta.
Tiesitkö, että uimataidon oppiminen on osa koulujen opetussuunnitelmaa?
Koronan aiheuttamaa osaamisvajetta uimataidossa on paikattu, ja tullaan paikkaamaan vielä pitkään. Koulu-uintien merkitys uimataidon oppimisessa on valtava ja saammekin olla kiitollisia siitä, että Suomessa uimataidon oppiminen kuuluu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa liikunnan alla mainittuihin opetettaviin taitoihin.
Ikävä kyllä koulu-uintien maine tuntuu vieläkin olevan hieman negatiivinen ja kummallisesti lasten poissaolot sattuvat juuri näille päiville kun koululiikunnassa olisi uimista.
– Tämän päivän vanhemmat ja opettajat ovat edelleen niitä, jotka elävät koululaisuinnin trauman alla ja yllättyvät siitä, että oppiminen tapahtuu nykyään pienillä oppilailla leikin kautta. Saamme kuitenkin jatkuvasti kiitollista palautetta aikuisilta sekä kouluilta että kotioloista riemukkaista uintitunneista, kertoo Rinne koulu-uinnin negatiivisen maineen muuttumisesta.
Vastuu uimataidon oppimisesta ei siis voi olla pelkästään kouluilla. Sillä, mitä kotona tehdään uimataidon eteen, on valtava vaikutus lapsen tulevaisuuteen.
Vahva uimataito mahdollistaa lapselle monipuolisen liikuntamuodon
Tiedätkö mikä on lapsesi uimataidon tilanne? Oletteko käyneet yhdessä uimassa vai luotatko siihen, että lapsesi sanoo osaavansa uida?
Tukesin ylitarkastaja Anne Hiltunen kertoo, ettei esimerkiksi 10-vuotiailta lapsilta enää varmisteta heidän uimataitoaan varsinkaan, kun uimahalliin tullaan kaksin tai kolmisin uimaan kavereiden kanssa.
— Vedessä vaaraan joutuneet lapset ovat olleet jo hieman aiempaa vanhempia. Palveluiden ikärajat eivät välttämättä ota huomioon, että kouluikäisetkin lapset voivat olla uimataidottomia, kertoo Hiltunen.
Uimaopetukselle on asetettu selkeät tavoitteet koulu-uinneissa
Uimaopetuksen tavoite 1–4-luokkalaisten osalta on, että oppilas oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä perusuimataidon. Opetuksen keskeinen sisältö 1–4-luokilla on veteen totuttautuminen ja uintiharjoitukset. Koulujen opetussuunnitelmassa on uimataidon kohdalla listattuna että oppilas on uimataitoinen neljänteen luokkaan mennessä.
5–9-luokkalaisten osalta uimaopetuksen tavoitteena on, että oppilas kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja. Opetuksen keskeinen sisältö 5–9-luokilla on uinti ja vesipelastus.
– Espoon koululaisuinneissa tavoitteena on saavuttaa sadan metrin uimataito neljännen luokan aikana tai siihen mennessä. Viime lukuvuonna laskujemme mukaan lähes 75% lapsista saavutti uimataidon toivotusti. Jos uimataitoa ei opi neljännen luokan aikana, jatketaan uinnin opettelua vielä tekniikkaryhmissä viidennen ja kuudennen luokan ajan, kertoo Rinne.
FitPitin koululaisuinteja opettavat uinninopettajat opettavat uintia myös kurssipuolella, mikä näkyy opetuksen sisällössä ja laadussa – uimista opetellaan aina ilon kautta ja uimisesta tehdään hauskaa. Kenties tämä tapa opettaa on ratkaisevassa asemassa koululaisuinnin maineen hiljaisessa muutoksessa.
Miten varmistat lapsellesi mahdollisuuden nauttia vedestä turvallisesti?
Vastaus on yksinkertainen: vahvalla uimataidolla.
Kuten sanottu, koulussa opetellaan uimista, mutta koululiikunnalle ei voi asettaa liikaa vastuuta. Loppujen lopuksi vastuu lapsen uimataidosta on kotona. Tutustuta lapsi veteen jo varhaisessa iässä ja opeta lapsi nauttimaan vedestä esimerkin kautta. Kannusta lasta osallistumaan koulussa uimaopetukseen. Jos vesi ei ole sinulle mieluisa elementti, pyydä vaikka kummia tai isovanhempaa auttamaan luomaan lapselle hyvä suhde veteen. Kaikista varmin keino taata lapselle hyvä, vahva uimataito on ilmoittaa lapsi uimakouluun. Ammattitaitoinen uinninopettaja osaa opettaa jokaista lasta uimaan ja huomioida mahdolliset haasteet uinnin oppimisessa.