Uinninopetusta ilman uima-allasta
Koululaisuinninopettajat Abby ja Sofia opettamassa 5-6.-luokkalaisille oppilaille pelastusuintia.
Uimahallien ollessa kiinni, FitPit on silti onnistunut jatkamaan koululaisuintienopetusta! Tässä on kuitenkin juonenkäänne! Uimatunnit eivät ole tapahtuneet uima-altaissa, vaan videopuhelun ääressä oppilaiden ollessa omissa luokissaan ja opettajien ollessa FitPitin toimistolla. Mitä ihmettä? Uimatunteja etäopetuksena ja vieläpä luokkahuoneissa? Me kerromme miten saimme tunnit onnistumaan ja mitä tunneilla oikein tapahtui!
Otimme haasteen järjestää 5-6.-luokkalaisille virtuaaliopetusta vastaan jännityksellä. Miten ihmeessä voisimme opettaa uintia videopuhelun välityksellä ja vieläpä kuivalla maalla? Aluksi kaikilla pyöri mielessä visio opettajista ja oppilaista, jotka keikkuivat vatsallaan pulpettien päällä yrittäen matkia erilaisia uintityylejä. Ajatus ei naurattanut FitPitin koululaisuinninopettajia ollenkaan. Haaste kuulosti ennemminkin farssilta, totaaliselta katastrofilta. Olimmeko menneet lupaamaan liian suuria? Nukuimme yön yli ajatuksen kanssa ja seuraavana päivänä palatessamme toimistolle jokaisella oli jo jonkin näköinen visio siitä, mitä tunneilla voitaisiin tehdä. Löimme viisaat päämme yhteen ja aloimme suunnittelemaan etäuimatunteja. Muistelimme, että opetussuunnitelman mukaan 5-6.- luokkalaisilla kuuluisi olla vesipelastusta uimatunneilla. Löysimme punaisen langan! Voisimme opettaa vesipelastuksen teoriaa, eli kertoa apuvälineistä, kuljetusotteista, pelastushypystä ja – uinnista ja nostoista. Sporttipankilla sekä Suomen uima- ja hengenpelastusliitolla oli mahtavaa videomateriaalia käytettävissä vesipelastukseen liittyen. Loppuun voisimme ottaa oppilaiden suosiman Kahoot-tietovisan. Tunnin runko oli kasassa!
Seuraavaksi haasteeksi osoittautui aikataulutus – suunnitteluun oli aikaa vain viikko, ennen kuin tunnit alkaisivat. Pyhitimme koko seuraavan viikon tuntien valmistelemiseen. Testasimme eri kanavia, joiden välityksellä tunnit voitaisiin pitää. Parhaimmaksi kanavaksi osoittautui Google Meets! Valmistelimme tuntia varten diaesityksen joka sisälsi videoita ja teoriaa. Aiheinamme olivat selkäkrooli, sukeltaminen ja vesipelastus. Vesipelastus on laaja aihe, joten rajasimme opetuksen pelastushyppyyn, -uintiin, apuvälineiden käyttöön, kuljetukseen ja nostoon.
Lähetykset alkoivat joulua edeltävällä vikolla. Odotimme ensimmäistä lähetystä jännityksellä. Ensimmäiset lähetykset menivät pienellä alkukankeudella, mutta jo parin lähetyksen jälkeen osasimme olla kameran edessä paljon rennommin ja luontevammin. Oppilaat pystyivät kommunikoimaan meidän kanssamma laittamalla viestejä ja kysymyksiä Google Meetsin kautta ja me vastasimme heille videon välityksellä. Näytönjaon avulla näytimme heille diaesityksen ja kerroimme heille vesipelastuksesta.
Kuinka etäuimatunnit onnistuivat? Opetimme viikon aikana yli 500 lasta 21:tä eri luokalta! Aluksi mahdottomalta vaikuttanut haaste osoittautuikin mukavaksi ja hauskaksi! Lähetimme vielä lopuksi luokille palautekyselylomakkeen ja saimme kaikilta kiitettävää palautetta! Onneksi emme joutuneet leikkimään uimareita pulpettien päällä. Sen sijaan meillä on nyt yli 500 pelastustietoista lasta!
— Abby, uimaopettaja