Koulu-uinnin negatiivinen maine

Koulu-uinnit ovat tärkeä osa koululiikuntaa, onhan uimataidon oppiminen lasten perusoikeus ja joillekin lapsille koulu-uinnit voivat olla ainoa keino päästä harjoittelemaan uintia.

Koulun uintituntien tarkoitus on vain ja ainoastaan hyvä mutta koulu-uinneilla on ollut huono maine vuosikausia. Syitä tähän on olemassa monia. Vuosia sitten ohjaajien opetustyylit ja -tavat eivät olleet oppilaille tarkoituksenmukaisia ja sopivia ja siitä on jäänyt monille ikävät muistot.

Tänäkin päivänä oppilailla voi olla mielikuva uintitunnista, jossa on vain suorittamista, pakottamista ja testiä testin perään. Näin ei kuitenkaan onneksi aina ole. Jos oppilaiden sisaruksilla, kavereilla tai muilla tutuilla on koulu-uinneista huonoja kokemuksia, uudet oppilaat odottavat pahinta ja voivat olla hyvinkin varautuneita. Eri kulttuureista tuleville vesi voi olla hyvin vieras ja pelottavakin elementti. Myös pukuhuoneen puolella, esimerkiksi vaatteiden riisuminen, ja suihkussa alasti oleminen muiden oppilaiden kanssa voi olla monille kynnyskysymys. Jos luokan oppilaista suurin osa ui isossa altaassa, pieneen altaaseen jääminen voi joillekin olla isokin pettymys. Jos uuden oppiminen on vaikeaa ja luonne on sellainen, että kaikki pitäisi osata heti harjoittelematta, voi uimataidon opettelu olla haastavaa, kun se ei heti ensimmäisillä kerroilla onnistu.

Koulu-uinnit voivat olla hyvinkin epämukavia tilanteita jos vesi on vieras ja jännittävä elementti

Esimerkiksi kasvojen laittaminen veteen, sukeltaminen ja uintiasennon löytäminen voivat olla haastavia ja jännittäviä tilanteita lapselle. Myös syvä allas voi olla pelottava, vaikka uimataito jo löytyisikin. Valitettavasti koulu-uinneissa aika on hyvin rajallinen ja koronan takia uintikerratkin ovat tippuneet neljästä kerrasta kahteen. Vettä jännittävän oppilaan on vaikea voittaa pelkonsa näin lyhyessä ajassa. Jos kotioloissa ei pääse uimaan ja seuraavat uintikerrat ovat vasta vuoden päästä, on hyvin todennäköistä, että jännityksestä ei pääse eroon. Tämän takia olisi hyvä päästä totuttelemaan veteen vapaa-ajallakin.

En itsekään pitänyt yhtään koulu-uinneista siitäkin huolimatta, että harrastin uimista ala-asteella. Huonoja muistoja löytyy myös useampi. Vahvimmin on jäänyt mieleen, kun itse uin Espoonlahden uimahallin nollarataa edestakaisin, jotta pääsisin isoon altaaseen. Minulla meni laskut sekaisin ja luulin uineeni sovitun matkan. Kun kuuntelin ohjaajan ohjeita jatkaa uintia, jalkani hipaisi vahingossa pohjaa vettä polkiessani. Lopputulos oli, että minun uintini loppui siihen ja jouduin hautaamaan haaveeni sillä kertaa isoon altaaseen pääsystä ja jouduin takaisin lastenaltaaseen. Olisin jaksanut jatkaa uimista ja en edes ottanut jalalla tukea, se todellakin vain hipaisi pohjaa, mutta silti jouduin lopettamaan. Kyseinen tilanne on selkein muistikuvani koulun uinninopetuksesta. En muista, miten pääsin lopulta isoon altaaseen tai kun onnistuin uimaan 100 ja 200 metriä putkeen. Kaikki muistoni ovat pääosin negatiivisia, joukossa ei ole oikeastaan yhtään positiivista.

Toivon voivani olla ohjaajana tekemässä koulu-uintikokemuksista parempia kuin ennen. Tavoitteena on, että oppilaat saavat onnistumisen kokemuksia ja hyviä muistoja uimataidon opettelusta myös koulu-uinneissa. Toivottavasti kukaan ei muistele vuosien päästä tyranniohjaajia tai sitä, miten huonosti opetus oli järjestetty. Tänä päivänä ehdottomuus, joka sattui omalle kohdalleni nollaradalla, on poistunut ja arvioimme kyseiset tapahtumat aina tilanteiden mukaan. Myös kyseinen testityyli, nollaradan uiminen päästä päähän, ei ole enää käytössä. Koulu-uinnit ovat muuttuneet huomattavasti viime vuosina, toivottavasti kehitys jatkuu toivottuun suuntaan tästä eteenpäinkin. 

Voisiko vuosia leijaillut negatiivisuuden pilvi koulu-uinnin ympärillä olla vihdoinkin vähitellen poistumassa,
vai pitääkö negatiivinen maine edelleen sitkeästi pintansa?

Opetus tapahtuu nykyään paljon esimerkiksi leikkien kautta ja pyrimme tekemään lopputunnista jotain mukavaa, kuten hyppyjä isossa altaassa tai aarteenmetsästystä opetusaltaassa. Ilmapiiri on tarkoitus pitää aina kannustavana ja tarkoituksenmukaisena oppimiseen. Pitkään aikaan ei ole pakotettu mihinkään, esimerkiksi hyppääminen isoon altaaseen on oppilaan oma valinta. Nämä muutokset ovat muokanneet koulu-uinteja huomattavasti parempaan suuntaan. Tietyt vaatimukset ja ohjenuorat opetukselle on mistä ei voi poiketa, mutta toivottavasti koulu-uinneista saataisiin jokaiselle lapselle turvallinen ja miellyttävä kokemus. Palautetta kerätään säännöllisesti, jotta mahdollisiin epäkohtiin voidaan puuttua ja opetuksen laatua parantaa. 

Tarkoitus on luoda jokaiselle oppilaalle turvallinen ja mahdollisimman hyvä kokemus vedestä ja uimisesta. Yritämme tehdä selväksi, että riittää, kun tekee parhaansa, uida ei tarvitse osata valmiiksi. Joillekin iso askel voi olla uintiasennon löytäminen tai naaman pistäminen veteen, toisille pitkän matkan uiminen ilman pysähdyksiä.

Kaikkea ei missään nimessä tarvitse osata, tämän takia uimassa ollaankin, harjoittelemassa ja kehittämässä omia taitoja paremmiksi. 

— Viivi, FitPitin uinninopettaja